Yhdessä syöminen lisää monin tavoin hyvinvointia. Se tekee hyvää mielelle, jaksamiselle, elämänlaadulle ja terveydelle. Suomi 100-juhlavuosi on Syödään yhdessä -teemavuosi, jossa on mukana yli 150 yritystä, yhteisöä ja järjestöä. Myös monet yksityiset ihmiset ovat lähteneet mukaan kokoamaan perhettään, tuttaviaan ja työtovereitaan yhteisten pöytien ääreen. Monenlaisia yhdessä syömisen tapahtumia toteutetaan juhlavuoden aikana ympäri Suomea.

Syöminen ei ole vain ravintoaineiden tankkausta. Yhteinen ateria on liima, joka lujittaa perheitä ja yhteisöjä. Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta Lapsen varhaisin turvallisuuskokemus syntyy, kun lapsen nälkäviesteihin vastataan. Ruoka lohduttaa ja on rakkauden osoitus. Ruoka ja ruoan tuoksut tuovat myös vahvoja muistoja mieleen. Ruokailu on tärkeä yhdessäolon hetki, joka on hyvä rauhoittaa hälinältä.

Suomalaisista yhdessä syöminen on tärkeää ja haluaisimme syödä useammin yhdessä. Taloustiedon keväällä 2016 tekemässä Syödään yhdessä -tutkimuksessa 91 % vastaajista haluaisi viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa.

Vaikka haluaisimme syödä yhdessä, ei toive kuitenkaan toteudu arjessa. Suomalaiset perheet viettävät eurooppalaisittain kaikkein vähiten aikaa yhteisessä ruokapöydässä ja syövät vähiten yhdessä. Yksin syöminen voi heikentää ruoan laatua, sillä se on yhteydessä lisääntyneeseen välipalojen ja makean syömiseen sekä vähäisempään vihannesten ja hedelmien syömiseen.

Meillä puhutaan paljon ruoan ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksistakin, mutta yhteisten aterioiden edut ovat jääneet taka-alalle. Hyvästä ruoasta ja kylläisyyden tunteesta saa välitöntä mielihyvää. Ruoan jakaminen lujittaa yhteenkuuluvuutta. Yhdessä syöminen lisää luottamusta, hyviä suhteita, tekee meistä avuliaampia ja hyväntahtoisempia.

Arjen kiireessä on usein vaikea löytää yhteistä aikaa kokoontua saman pöydän ääreen. Tapoja syödä yhdessä on onneksi monia. Tietoisuus yhdessä syömisen merkityksestä auttaa pohtimaan keinoja, joilla ruoalle voitaisiin antaa enemmän aikaa ja arvostusta arjessa. Olosuhteet vaihtelevat ja päivät ovat erilaisia. Joustava asennoituminen ruoka-aikaan helpottaa arjen järjestämistä. Yhteinen syöminen onnistuu myös valmisruoalla tai voileivällä. Kiireisen alkuillan sijaan voidaan kokoontua yhteiselle iltapalalle ja käydä päivän tapahtumia läpi kaikessa rauhassa.

Yhdessä syöminen on tärkeää meille kaikille, ei vain perheellisille. Työpaikalla noin 75 % suomalaisista ruokaillee työtoveriensa kanssa. Yhdessä syöminen lujittaa myös työyhteisöä sekä parantaa tiedonkulkua. Jos työssä nauttii useimmiten eväitä, voi omalta työpisteeltä siirtyä syömään yhdessä työtoverien kanssa. Työpaikalla tulisikin olla paikka, johon olisi luontevaa kokoontua syömään ja kahvittelemaan yhdessä.

Ruoka maistuu paremmalta seurassa. Monilta yksinasuvilta puuttuu kuitenkin ruokaseura. Monipuolinenkaan ateria ei auta, jos ruoka ei yksin syödessä maistu tai sitä ei muista syödä. Yhteiset ateriat sukulaisten, naapurien, ystävien, harrastuskerhojen kanssa ovat siksi tärkeitä.

Yhteinen keittiö -hanke haluaa antaa mahdollisuuden kaikille syödä yhdessä ja myös laittaa ruokaa yhdessä. Marttajärjestön kotitalousasiantuntijat järjestävät ruokakursseja vapaaehtoisille vertaisohjaajille. Kursseilla tehdään helppoa ja maistuvaa ruokaa ja opitaan perussääntöjä turvallisesta ruoanvalmistuksesta. Kursseilta saa myös vinkkejä yhteisöllisten ruoanvalmistushetkien järjestämiseen. Yhdessä ruoan laittaminen lähentää ja saa helposti jutun luistamaan. Kun itse loihtimat ruoat nautitaan yhteisessä pöydässä, tulee niin ruumis kuin sielukin ravittua.

Blogin kirjoittajana kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, Marttaliitto